Talonpojantori

Sadonkorjuun aikaan Talonpojantorin ilma on sakeana jännittäviä tuoksuja, jotka lähtevät vastaleivotusta leivästä, vihanneksista, hedelmistä ja marjoista sekä tuoreesta lihasta ja kalasta. Me suomalaiset tuottajat olemme ylpeitä saadessamme itse tuoda kasvattamamme ja jalostamamme tuotteet keskelle suomalaista kaupunkia.

Ostamasi tuotteet ovat varmasti tuoreita ja laadukkaita ja hintansa arvoisia. Voit kulkea Talonpojantorilla ja pysähtyä keskustelemaan meidän tuottajien kanssa. Kun ostat ruokasi suoraan tuottajalta voit kysyä, kuinka ruoka on kasvatettu ja tuotettu. Samalla voit antaa tuotteesta palautetta, jonka otamme hyvin kiitollisena vastaan. Hyödynnämme antamasi palautteen seuraavalla kerralla, kun valmistamme tuotteita Talonpojantorille.

Suomalaiselle Talonpojantorille on saatu ideoita Ruotsin Bondens egen Marknad sekä Iso-Britannian ja USA:n Farmers Market -torien periaatteista: Ruoka on tuottajien itsensä kasvattamaa ja valmistamaa ja varmasti tuoreena Talonpojantorille kuljetettua. Kun ostat ruoka-ainekset suoraan Talonpojantorin tuottajalta, varmistat samalla myös sen, että saat ruokasi lyhintä mahdollista tietä välttäen näin turhaa varastointia ja kuljetusta.

Talonpojantorin tuottajat ja heidän tarinansa

HYVÄMÄEN MEHUSTAMO

Hyvämäen maatila sijaitsee Elimäellä Kaakkois-Suomessa. Tilan pelloilla viljellään enimmäkseen viljaa, mutta kaksi hehtaaria viljelyalasta on mustaherukalla. Vuonna 1997 valmistui entiseen navettaan mehustamo. Mehut valmistetaan puristamalla joko tuoreista tai pakastetuista marjoista.Syksyisin tehdään mehua myös omenista ja sesonkiaikoina valmistetaan simaa ja glögejä. Lisäksi tehdään erilaisia hilloja ja hyytelöitä.

Kaikki Hyvämäen tuotteet ovat säilöntäaineettomia joutsenlipputuotteita. Tuotanto tapahtuu oman perheen voimin, palkattuja työntekijöitä ei ole. Hyvämäen Mehustamo tekee myös rahtityötä toisille marjanviljelijöille. Omien tuotteiden markkinointi tapahtuu muutamassa suoramyyntipisteessä, paikallisessa prismassa sekä markkinatapahtumissa.


KARJALOHJA BUFFALOS & HIGHLANDS

Aikojen alkuhämärässä, silloin, kun säilyketölkkiä tai suojakaasua ei vielä oltu keksitty, syötiin hyvää lihaa. Mehevät palat tirisivät nuotion loimussa, liha oli tummaa ja maukasta, kasvanut hitaasti luonnon omilla antimilla. Rasva ja kolesteroli olivat tuntemattomia huolenaiheita. Eläimet laidunsivat vapaasti kooten ravinnokseen ruohoa ja lehtiä sekä villejä yrttikasveja. Nämä alkuperäiset, terveelliset makunautinnot, Suomen ehkä puhtaimmasta lihasta tehdyt tuotteet ovat nyt tulleet suomalaisten kuluttajien saataville: Buffalot ovat Pohjois-Amerikan suurin eläinlaji. Mantereen alkuperäisinä eläiminä ne ovat olleet intiaanien riistaa ja nuotiolla kypsytettävää lihaa jo kauan ennen kuin eurooppalaiset löysivät Amerikan. Highlandit eli Highland cattle (Ylämaan karja) on vanha skotlantilainen nautarotu, ja sen väitetään olevan Euroopan vanhin alkuperäisnautarotu. Samoin kuin buffaloilla, myös highlandeilla on muista liharoduista poikkeavia ominaisuuksia.

Ensimmäiset buffalot ja highlandit saapuivat Karjalohjalle 1999, nykyisin eläimiä on yhteensä noin kaksi sataa. Valtaosa eläimistä on kasvamassa olevia sonneja. Kolmen karjalohjalaisen maaseutuyrittäjäperheen omat ja yrittäjien kanssa yhteistyössä olevien naapuritilojen monipuoliset laitumet takaavat viljeltyä nurmea huomattavasti runsaamman kasvilaji- ja lehdesvalikoiman ja näin erinomaisen lihan maun. Laitumella eläimet maisemoivat rantoja ja hakamaita, joista osa on ennen laidunnettuja perinnebiotooppeja. Lisäksi laidunnetaan peltojen reunusmetsiä ja metsäsaarekkeita, jotka tarjoavat lehdeksiä ja karkeaa korsiravintoa, suojaa sekä turkin hoitoa. Vapaat eläimet eivät tarvitse rakennuksia, vaan hakevat tarpeen tullen suojaa metsästä. Eläinten hyvinvointiin kuuluu myös päivittäinen seurustelu hoitajien ja muiden ihmisten kanssa. Seurustelu jokaisen yksilön kanssa johtaa turvallisuuden tunteeseen ja stressittömiin ihmissuhteisiin. Samalla voidaan helposti tarkkailla kunkin eläimen terveydentilaa.


KORPELAN MEHILÄISTARHAT

Korpelan mehiläistarhat on pienen maatilan yhteydessä toimiva mehiläistarhaus Kärkölässä, Päijät-Hämeessä. Juuret johtavat kuitenkin Etelä-Pohjanmaalle, Alajärvelle, jossa Sepon isä Väinö oli aloittanut mehiläishoidon olkipesissä 60 vuotta sitten. Kuitenkin Seppo muistaa erityisesti isoisänsä Matin herättäneen mielenkiinnon mehiläisiin. Isoisän kanssa ”köpöteltiin” mehiläispesille, jossa Matti näytti mehiläisten touhuja hunajalaatikon lasilevykannen alla. Varsinaisesti Seppo kuitenkin aloitti hoidon 15-vuotiaana kesällä 1963, jolloin ensimmäisenä tehtävänä oli mehiläisten siirtäminen olkipesistä nykyaikaisiin (itse rakennettuihin) pesiin. Hoito jatkui pienessä mitassa Viikin maatalousopintojen ja MTT:n tutkijanuran alkuvuosina kotitilalla Alajärvellä, mutta kun Viikistä oli löytynyt metsänhoitajavaimo Liisa, jonka kotitila Kärkölässä tuli omistukseemme v. 1980, siirrettiin Alajärven mehiläiset eteläisemmille laitumille ja pikkuhiljaa kasvatettiin pesä- ja tarhamäärää, niin että pesiä on viime vuosina ollut noin 100. – Koska ”know how” on omasta takaa, on Liisan yritystoiminnalle hyvät lähtökohdat.

Mehiläistarhamme sijaitsevat suurimmaksi osaksi Etelä-Kärkölässä, missä harva asutus sekä sijainti kaukana teollisuuslaitoksista ja valtateistä mahdollistavat mehiläishoidon harjoittamisen Etelä-Suomen oloissa harvinaisen luonnonmukaisilla mehiläislaitumilla. Osa tarhoistamme on Jokioisilla. Mehiläisten satokasveina tärkeimmillä satoalueillamme on pääasiassa luonnonkasveja, kuten paju, voikukka, vadelma ja horsma, rypsiäkin mehiläiset tosin hakevat, mutta vältämme sijainteja, joissa pääosa sadosta tulisi rypsistä.

Hunajan tuotannossamme lähtökohtana on kuluttajaystävällisen hunajan tuotanto. Se tarkoittaa mielestämme sitä, että hunaja on kiderakenteeltaan hienoa ja pehmeää. Hunaja, joka pakataan purkkiin juoksevana ja annetaan kiteytyä siinä, tulee yleensä karkeakiteiseksi ja kovaksi. Meillä hunaja kiteytetään sekoittamalla juoksevaan hunajaan hienokiteistä jo valmiiksi kiteytynyttä vaivattua hunajaa ja säilyttämällä hunajaa kiteytymisen ajan noin 14 °C lämmössä. Tässä lämmössä kiteytyminen on nopeaa ja tuloksena on hyvin hienokiteinen hunaja.

Kesällä ja syksyllä toimitamme tietysti myös juoksevaa hunajaa. Vinkki: pakastamalla vastalingottua juoksevaa hunajaa voit talvellakin nauttia juoksevasta hunajasta, sillä pakkasesta otettu hunaja on huoneenlämpöön lämmettyään taas alkuperäisen juoksevaa. - Hunajan lisäksi tuotamme siitepölyä ja propolista sekä valmistamme hunajasinappia ja mehiläisvahakynttilöitä. Kärkölän lähialueille sekä Helsingin seudulle järjestämme myös tuotteiden kotiinkuljetuksen.


MARJAJALOSTE MERITALO

Marjajaloste Meritalo on Perniössä toimiva v. 1995 perustettu pieni perheyritys. Yritys valmistaa hilloja, mehuja ja liikelahjoja MERITALO-nimellä.

Meritalo toimii maatilan yhteydessä. Vanhan karjatilan rakennukset on kunnostettu uuteen tuotantoon. Niinpä vanhassa 20 lehmän navetassa toimii nykyään uudenmukainen hillotehdas. Heinäladot toimivat lasipurkki/-pullo varastona ja puimahuone pakastamona.

Meritalo käyttää tuotteissaan pelkästään kotimaista marja raaka-ainetta. Hillot ovat tuotannosta noin 80%. Marjaa käytetään runsaasti ja sokeria vähän. Tuotteissa maistuu marjojen aito maku ja suomalainen hieno aromi. Mansikkaa viljellään itse ja muut viljellyt marjat mustaherukka, punaherukka ja tyrni tulevat suoraan viljelijöiltä. Myös omena tulee suoraan maatilalta. Metsämarjat puolukka, mustikka, lakka ja karpalo tulevat sopimusvälittäjiltä lähinnä Pohjois-Suomesta.

Yritys on toiminut nyt yli kymmenen vuotta. Suomalainen kuluttaja on löytänyt kiitettävästi kotimaiset marjatuotteet kauppojen hyllyiltä kaikkien tuontituotteiden joukosta. Myös kauppa on ottanut tuotteet positiivisesti vastaan.Yritys työllistää suoraan neljä henkilöä ja välillisesti lisäksi yli kymmenen henkilöä. Talonpojantori tuo lisää tunnettavuutta suomalaisille marjatuotteille. Valmistajilla on oiva mahdollisuus keskustella suoraan kuluttajien kanssa.


MOOSEKSEN VILJA

Mooseksen Vilja sijaitsee Mooseksen tilalla Jaalassa, Pohjois-Kymenlaaksossa. Nimensä tila sai 1917, jolloin suuresta Sambon ratsutilasta lohkottiin ensimmäiset itsenäiset tilat. Niistä yhden nimeksi annettiin Mooses. Aluetta oltiin siihen asti kutsuttu Mooseksenmaaksi. Perimätiedon mukaan riuskaotteinen Mooses-niminen torppari oli aikoinaan raivannut alueelle suuret pellot. Nykyisen isännän Heikki Vainion isoisä osti tilan vuonna 1920 ja siitä lähtien tilaa on hoitanut Vainioiden suku. Vuodesta 1993 lähtien tilalla on kasvanut vanha, arvokas vilja, luomuspeltti, jonka tuotantoon ja markkinointiin ryhdyttiin vuonna 1999 käyttämään nimeä Mooseksen Vilja.

Vuonna 2002 Mooseksen Viljan luomuspelttiä ryhdyttiin aktiivisesti markkinoimaan Pohjois-Kymenlaakson alueelle. Tuolloin oli tehty kuorimakoneinvestointi. Oltiin todettu, ettei tavanomaisilla myllyjen käyttämillä ohran- ja kaurankuorimakoneilla saa speltistä kuorittua akanatonta ja silti ehjää speltin jyvää. Tuotteiden ravintoarvoa ja puhtautta saatiin nostettua olennaisesti. Jauhojen ja hiutaleiden laatu parani. Nyt Mooseksen Vilja on kuuluisa ehjästä itävästä speltin jyvästä, jota kotimyllyjen omistajat tilaavat yritykseltä Pohjois-Suomea myöten.

Vuonna 2005 valmistui 240-neliöinen tuotantorakennus, jossa on raakaspelttivarastot, pakkaustilat ja valmiin tuotteen varastot.

Mooseksen Viljan huipputuotteita ovat pienet höyrytetyt spelttihiutaleet, jotka kypsyvät 10 minuutissa puuroksi, risottospeltti, jota voidaan käyttää lisäkeriisin tapaan, kypsymisaika 20 min., ja spelttimysli, jossa maistuu speltti, kaura, omena ja porkkana, lähes kaikki kymenlaaksolaisten pientuottajien osaamisen tulosta.

Mooseksen Viljan tuotteita saa koko Kymenlaakson alueella, Päijät-Hämeessä, Uudellamaalla, Vantaalla ja Helsingissä. Suurimmat valikoimat löytyvät heinäkuusta lähtien Ekokauppa Ruohonjuuresta Helsingin alueella.


RÖNTTÖSROUVA OY

Pääkaupunkiseudun kamarimusiikkivieraat kyselivät Kuhmossa lomaillessaan, miksei rönttösiä ja muita Kaesan Kotileipomon leivonnaisia voisi saada myös Helsingin seudulta. Niinpä yrittäjäsisarukset perustivat Rönttösrouva Oy:n vuonna 1992.
Leipomo toimi vuosia ilman jauhoja; tuotteet tulivat Kuhmosta raaka- ja puolivalmiina pakasteina ja ne paistettiin ja toimitettiin tilausten mukaan pääkaupunkiseudun kuluttajille ja suurtalouksille. Nykyisin Rönttösrouvalla on Helsingin Tapanilassa leipomotilat, jossa valmistetaan sekä leivonnaisia että paistetaan edelleen myös Kaesan raakapakasteita. Periaatteena on pysynyt vahvasti kotimaiset ja mahdollisuuksien mukaan kainuulaiset raaka-aineet.


TIHNOLAN TILA

Tihnolan tilalla Asikkalan Urajärvellä ensimmäiset tyrnit Raisa-lajiketta istutettiin v. 1994. Tämä lajike osoittautui kuitenkin heikkosatoiseksi ja vaikeasti poimittavaksi, joten nykyään kaikki tyrnit ovat venäläisiä lajikkeita. Näistä osa menestyy hyvin ja osa ei, joten se on vain kokeiltava mikä milläkin alueelle parhaiten kasvaa. Viljelypinta-ala on tällä hetkellä noin 1,5 ha eikä sitä ole tarkoitus kovin paljoa muuttaa. Kokonaisilla marjoilla on melko vähän kysyntää ja siksi ne jalostetaan yleensä mehuiksi ja hilloiksi. Tihnolan tilan tuotevalikoimassa on tällä hetkellä täysmehu, sokeroitu mehu, hedelmäsokerilla makeutetut hillot, hyytelö sekä kuivattu rouhe. Tuotteet valmistetaan ilman säilöntäaineita. Tuotteiden kysyntää riittää läpi vuoden, mutta paras sesonki on syksy, aina jouluun saakka. Tuotteet myydään lähinnä torimyyntinä. Asiakkaiden on mahdollista käydä syksyisin harrastamassa itsepoimintaa Tihnolan tilalla.


VIERELÄN LUOMUTILA

Vierelän luomutila sijaitsee Vihdin Herrakunnalla, Vihtijoen vehreässä laaksossa. Tilalla tuotetaan valkosipulia elintarvikkeeksi ja istukkaaksi, sekä sipulia ja punasipulia kotitalouskäyttöön. Pelloillamme kasvaa myös ohraa, vehnää, ruista, kauraa, spelttiä ja hernettä, joita jalostamme myös jauhoiksi ja hiutaleiksi. Myymme tuotteitamme suoraan tilalta ja toimitamme suurempia eriä päiväkoteihin, kouluille, ruokapiireille ja suuremmille keittiöille.